Opas sähköautoiluun

Tämä ohje on kirjoitettu heille jotka ovat juuri hankkineet ensimmäisen sähköautonsa tai jotka vasta harkitsevat sellaista. Siis sähköauto-opas for dummies! Opas kattaa perusteet auton valinnasta, lataamisesta kotona, lataamisesta julkisilla latauspisteillä, toimintamatkasta, talviajosta ja muista mieltä askarruttavista asioista.

 

Mikä sähköauto minulle?

Tähän ei ole yleispätevää vastausta. Hieman kuin kysyisi, minne minun pitäisi matkustaa? Aloita kuitenkin ajoprofiilistasi, eli millaisia matkoja teet. Ajatko vain lähiseudullasi, sanotaanko 100km säteellä kotoasi. Kuuluuko ajoprofiiliisi usein mökki- tai mummolamatka esim 400km päähän? Ajatko pitkiä matkoja säännöllisesti ympäri vuoden?

Voidaan todeta että kaikki sähköautot sopivat kaupunkiajoon, ja siinä niiden edut tulevat parhaiten esiin. Saumaton ja nykimätön voimalinja, herkkä kaasuvaste, ei lähipäästöjä, nopea lämpeneminen talvella. Latausteholla tai akun koolla ei kaupunkiajossa ole niin suurta merkitystä.

Jos teet satunnaisesti mökki- tai mummolamatkoja satojen kilometrien päähän, suosittelemme autoa jossa on vähintään 50 kWh kokoinen akku ja vähintään 100 kW latausteho. Tämä on toki hieman karkea yleistys, sillä esim. Hyundai Kona 64kWh akullaan ja 75kW lataustehollaan on oiva auto näille matkoille pienen kulutuksensa ansiosta. Jos matkaat säännöllisesti pitkiä ajoreissuja, esim Oulusta Helsinkiin, suosittelemme vähintään 70 kWh akkua ja 130+ kW lataustehoa. Silloin matka taittuu mukavasti talvellakin. Jos vedät pitkiä matkoja peräkärryä, osta niin iso akku ja niin paljon lataustehoa kuin rahasi riittää.

Markkinoilla olevaa autovalikoimaa voi tarkastella vaikka nettiautosta (linkki) ja valitsemalla sieltä käyttövoimaksi sähkön. Jos haluat tarkastella mihin autoihin saa vaikkapa vetokoukun, Autotalo Ampeerin sähköautotietokanta on oiva väline. Saat sieltä suodatettua esiin sähköautot laittamalla toimintamatkaksi vähintään 100km.

Etsi itsellesi muutama budjettiin sopiva sähköauto ja käy koeajamassa niitä. Huomaat että autot ovat varsin erilaisia! Ota selvää hieman autojen ominaisuuksista, esim autolehdistä, katsomalla niistä Youtube-videoita tai kuuntelemalla jaksojamme! Sitten valitse se mikä tuntuu itsestä parhaalta. Auton pitää tuoda myös ajamisen iloa.

Fakta on, että sähköautot ovat tyypillisesti kalliimpia hankkia kuin vastaava polttomoottoriauto. Pelkän hankintahinnan tuijottamisen sijaan, laske autoilun kokonaiskustannukset. Eli arvonalenema (15% vuodessa ok nyrkkisääntö), rahoituskulut, energiakulut (sähköautolle hyvä nyrkkisääntö on 3€/100km), verot, vakuutukset, huollot ja renkaat. Saatat huomata että hinnaltaan kalliimpi sähköauto tuleekin halvemmaksi!

Lataaminen kotona

Sähköautoilu on todella helppoa jos voit ladata kotona. Helpoin ratkaisu on tavallinen töpseli, mitä kutsutaan sukoksi eli suojakosketinpistorasiaksi. Siis se sama mistä tulee sähkö televisioon tai hiustenkuivaajaan. Varmista että autosi mukana tulee sukolatauslaite, eli johto joka käy tavalliseen töpseliin. Sukorasiasta suositellaan ladattavan enintään 1 x 8A x 230V eli 1,8kW teholla. Tunnissa auto lataa siis 1,8kWh ja kymmenessä tunnissa 18kWh. Sillä ajelee autosta riippuen 70-100km. Ennen lataamista sukorasiasta, tarkista että se on ehjä ja kohtalaisen uusi ja hyväkuntoinen.

Sukopistorasiaa turvallisempi ratkaisu on sininen karavaanaritöpseli. Sellaisella voi ladata enintään 1 x 16A x 230V eli 3,6kW teholla. Toimintamatkaa tulee siis kymmenessä tunnissa 140-200km. Joidenkin autojen sukolatausjohtoon voi suoraan vaihtaa karavaanaripään. Jos tämä ei ole mahdollista, sopivan johdon voit ostaa vaikka täältä (https://laturille.shop/products/16a-caravan-matkalatauslaite-type2)

Tehokkain lataus kotona onnistuu punaisesta voimavirtapistorasiasta. Se voi syöttää tarvittaessa 3 x 16A x 230V eli 11kW tehoa. Toimintamatkaa tulee siis tunnissa noin 50-60km ja kymmenessä tunnissa noin 500-600km, jos autossa vain on niin iso akku! (110kWh). Yleensä auton mukana ei tule voimavirtalataukseen sopivaa johtoa, sellaisen voit ostaa vaikka täältä (https://laturille.shop/products/e-tap-11kw-matkalatauslaite-3x16a-type-2)

Voimavirtarasian vaihtoehto on kiinteä latauslaite. Teho on sama, mutta latauslaite on kieltämättä seinällä kauniimpi ratkaisu. Lisäksi sitä ei ole kovin helppo varastaa, mutta vastaavasti kiinteää seinälatauslaitetta ei voi ottaa mukaan kuten voimavirtajohtoa. Latauslaitteen asentamiseen tarvitset sähköasentajan. Latauslaitteita löytää täältä (https://laturille.shop/collections/latauslaitteet)

Taloyhtiöissä helpoin tapa varsinkin yhtiön ensimmäiselle autoilijalle on vaihtaa asukkaan kustannuksella lämmitystolpan tilalle latauslaite jossa on energiamittari. Muutostyöhön vaaditaan taloyhtiön hallituksen lupa ja sähköasentaja. Lisäksi pitää sopia energian laskuttamisesta, esim samaan tapaan kuin käyttöveden tapauksessa eli kuukausittainen maksu ja kerran vuodessa mittariluenta ja tasauslasku. Pihalatauslaitteen löytää vaikka täältä:
(https://atonos.com/collections/charging-stations/products/sat_8mmo466_lat-lam).

Jos lataajia on useampia tai taloyhtiö on kaukonäköinen, yhtiö voi asentaa latauslaitteet kaikille paikoille. Jos asut taloyhtiössä, kannattaa kuunnella taloyhtiöjaksomme.

Kotitalouksiin tulee vaihtovirtaa (AC). Vaihtovirtalatauksessa liitintyypistä riippumatta itse latausjohto tai latauslaite on nimensä mukaisesti vain tyhmä laite. Varsinainen laturi sijaitsee autossa, peltien alla. Auton sisäinen laturi määrittää suurimman mahdollisen tehon ja sen, hyväksyykö auto tehoa yhdestä vai kolmesta vaiheesta. Valtaosa nykyautoista sisältää 11kW kolmivaiheisen laturin mutta vanhemmat sähköautot, esim Nissan Leaf ainoastaan yksivaiheisen 3,6kW tai 6,6kW laturin.

Lataaminen julkisista latauspisteistä

Jos kotilatausta ei ole tai ajomatkat suuntautuvat kauemmaksi, tarvitaan julkisia (eli kaikille avoimia) latauspisteitä. Aloitetaan asiointilatauksesta. Asiointilatauksella tarkoitetaan julkisia, esim. kauppakeskuksissa olevia vaihtovirta- eli AC-latauspisteitä. Ne ovat voimavirtapistorasian tapaisia mutta liitin on eri, nimeltään Type2. Asiointilatauspisteitä on sekä maksullisia että maksuttomia.

Pääosa asiointilatauspisteistä on johdottomia mihin tarvitaan Type2 -latausjohto. Se tulee tyypillisesti auton mukana, tarkasta autoa ostaessasi. Jos auton mukana ei tullut Type2-johtoa, sellaisen voit ostaa täältä (https://laturille.shop/collections/latausjohdot). Koska kyseessä on AC-lataus, käytetään jälleen auton sisäistä laturia auton lataamiseen ja teho riippuu yleensä autosta. Siispä esim VW ID.4:llä tai Tesla Model 3:lla latausteho 22 kW asiointilatauspisteessä on 11 kW, koska se on auton sisäisen laturin maksimiteho.

AC-latauksella saavutettava, tyypillinen 11 kW tuo toimintamatkaa siis 50-60km/h mikä ei riitä pitkän matkan ajoon tai latauspysähdyksistä tulisi tuntien mittaisia. Tähän tarkoitukseen on olemassa nopeaa tasavirta- eli DC-latausta. Tasavirtalatauksessa pihassa oleva laturi ohittaa auton latausliittimeen kytkettäessä auton sisäisen laturin ja ”työntää” tasavirtaa suoraan akkuun, jolloin auton sisäisen laturin tehorajoite ei vaikuta lataustehoon.

DC-latureissa on aina kiinteä johto. Suomessa jokaisessa DC-laturissa on eurooppalainen CCS latausjohto ja lähes kaikissa markkinoilla olevissa autoissa on CCS-latausliitin. Poikkeuksen muodostavat mainittu Nissan Leaf, Nissan e-NV200 ja Lexus UX-300e jotka käyttävät japanilaista CHAdeMO-standardin liitintä. Useissa DC-latureissa on myös CHAdeMO-latausjohto mutta yhä useammin asennetaan latureita missä on vain CCS, sillä se on valittu eurooppalaiseksi
latausstandardiksi.

50-80kW tehoisia DC-latureita kutsutaan pikalatureiksi tai ABC-ketjussa peruslataukseksi ja yli 100kW tehoisia DC-latureita kutsutaan suurteholatureiksi. Suurempi teho lyhentää aina latausaikaa, esim 50 kW teholla saa 10 minuutissa noin 50km toimintamatkaa ja 200kW teholla samassa ajassa taas 200km toimintamatkaa.

Latauspisteet Suomessa löytää helpoiten latauskartta.fi palvelusta. Sieltä voi suodattaa pois näkyvistä haluamansa liittimet tai jättää näkyviin esim vain suurteholaturit. Latauspiste valitsemalla näkee sen tiedot eli monta laturia sieltä löytyy, mikä niiden teho on ja mihin latausverkostoon laturit kuuluu.

Ulkomailla laturit löytää parhaiten Plugshare-sivustolta (linkki), mutta siellä ei voi suodattaa latureita tehon mukaan.

Latausverkostot Suomessa

ABC-lataus on S-ryhmän latauspalvelu. ABC-lataus maksetaan vain ja ainoastaan ABC-sovelluksella. Tulevaisuudessa voi tulla muita maksutapoja. ABC-lataus on kilowattituntihintainen, eli maksat aina laturin antaman sähkömäärän mukaan.

K-lataus on Keskon latauspalvelu joka löytyy monien Citymarketien ja K-supermarketien pihoista. K-latauksella lataamisen voi maksaa K-latauksen sovelluksella, K-latauksen RFID-tägillä jonka voi tilata sovelluksesta tai sitten myös
Virran tägillä tai sovelluksella. Kannattaa ehdottomasti käyttää K-latauksen omaa sovellusta tai tägiä, Virran hinta on paljon kalliimpi kuin K-latauksen. Muutenkin katso hinnat sen palveluntarjoajan sovelluksesta mitä käytätkin.
K-latauksen 50 kW laturit ovat minuuttihinnoiteltuja, eli maksat minuutista riippumatta siitä paljonko autosi voi ottaa tehoa vastaan. Type2- ja suurteholaturit ovat K-latauksella kWh-hinnoiteltuja.

Ionity on eurooppalainen iso suurteholatausverkosto. Suomessa Ionityllä on tällä hetkellä vain kolmessa paikkaa latureita, mutta Eurooppaan lähtiessä Ionity voi olla kätevä koska niitä on melko paljon ja ne antavat ison tehon (350 kW),
jos vain auto kykenee ottamaan vastaan. Ionityllä voi maksaa Ionityn omalla sovelluksella tai sitten vaikka K-latauksen sovelluksella tai tägillä. Halvinta lataus Ionityllä on VW:n, BMW:n, Mercedeksen, Fordin, Kian tai Hyundain
omaa latauspalvelua käyttäen.

Recharge infralla on pohjoismaiden suurin latausverkosto. Suomessa Rechargella on todella kattava suurteholatausverkosto, eli Rechargen latureita pitkin voi ajella vaikka Helsingistä Utsjoelle. Rechargella ei ole omaa sovellusta tai
tägiä ollenkaan, vaan se niin sanotusti vuokraa sitä laturiaan useille latauspalveluntarjoajille. Ne löydät Recharge Infran sivulta (linkki). Suosimme itse Fortum Charge & Driveä. Rechargen laturit ovat minuuttihinnoiteltuja.

Virta on suomalainen latausverkosto joka yhdistää monen pienen yrityksen omistamat laturit yhdeksi isoksi verkostoksi. Virralla on K-latauksen tapaan mahdollista maksaa joko sovelluksella tai RFID-tägillä.
Virran asiakkaana käytössä on latureita myös ulkomailla. Virran sovelluksesta voit katsoa missä kaikkialla, esim Baltiassa on jo kohtalainen verkosto. Helen on yksi Virran omistajista ja myös Helen tarjoaa omat lätkät,
jos haluat käyttää niitä niin toimii yhtälailla Virran verkostossa.

Muita latausverkostoja ovat mm. Lidl joka tarjoaa maksutonta latausta useissa myymälöissään, sitten on pienempiä kuten Plugit, Lumme, Loiste ja Väre. Näistä kolme viimeistä toimii Fortumin sovelluksella / RFID:llä.

Mitä sovelluksia tarvitsen lataamiseen?

Lyhyesti: alun jälkeen ei mitään. Suosittelemme lataamaan aluksi K-latauksen, Virran ja Fortumin lataussovellukset, perustamaan asiakastilin ja tilaamaan sieltä RFID-tunnisteet eli tägit. Sen jälkeen voit unohtaa sovellukset. Katsot vain latauskartasta missä on laturit ja laturilla toiminta on helppoa; latausjohto kiinni autoon, näytä RFID-tunnistetta ja paina start. Valtaosa latureista toimii näin. Latureissa on myös käyttöohjeet. Jos käyt ABC-latauksella, siihen tarvitaan sitten sovellus. Kannattaa myös selvittää tarjoaako oman auton latauspalvelua.

Kun olet saanut latauspalvelut kuntoon, käy kokeilemassa lähialueen latureilla miten lataus toimii. Sitten olet valmis lähtemään pitkälle taipaleelle. Kuuntele vielä aloittelijan jaksomme, siellä on lisää vinkkejä mm. pitkän matkan ajoon!